Miten ammatti opitaan ilman opetusta?

Lauantai 19.5.2012 - Kaj Raiskio ja TAOn sekä PIRKOn luottamusmiehet

Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonserni – kuntayhtymän yhdistämishanke tähtää Suomen suurimman ammattioppilaitoksen aloitukseen 1.1.2013. Edetäänkö hankkeessa kuitenkin liian nopealla aikataululla ja pelkästään taloudellisten näkökulmien ohjaamana? Yhdistymistä on perusteltu sillä, että selviämme paremmin tulevaisuuden haasteista, saamme tehostettua nuorten ja aikuisten työelämäpalvelujen järjestämistä. Lisäksi voimme tuottaa palvelut edullisemmin, laadukkaammin sekä palvelukykyisemmin.

Uuden ammatillisen oppilaitoksen henkilöstörekrytoinnit ovat meneillään. Osa henkilöstöstä on epätietoista tulevan tehtävänsä palvelussuhteen ehdoista, palkoista ja työtehtävän sijaintipaikasta. Vakinaisella opetushenkilöstöllä työtehtävän jatkumo on turvatumpaa. Kaikille työsuhdeturva on taattu viideksi vuodeksi, mutta sekään ei ole ehdoton.

TAOn opetushenkilöstölle on ilmoitettu äskettäin lähiopetustuntien vähentämisistä, sijaiskiellosta, hankkeiden ja projektien jäädytyksistä ja koulunkäynnin arkeen olennaisesti liittyvien hankintojen supistuksista. Samaan aikaan kuitenkin valtakunnallisesti korostetaan nuorten yhteiskuntatakuuta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yleisimpiä syitä nuorten koulunkäyntiongelmiin ovat poissaolot, sitoutumisen puute ja jopa aamuheräämisen ongelmat.

Työnantajat ja yritykset edellyttävät työssäoppimisjaksoilla opiskelijalta normaalia työpäivärytmiä.   Tämän päivän työelämä on haastavaa, ja nuorten on opittava työelämän säännöt jo opiskeluaikana.

Mitä keinoja opettajalla on yhteiskuntatakuun toteuttamisessa, jos esimerkiksi lähiopetustunteja leikataan koko ajan? Lähiopetustunnilla tarkoitetaan opiskelijan saamaa opetuksen määrää oppilaitoksessa. Kun opiskelijalla on 27 opetustuntia/viikko, hänen tulee opiskella itsenäisesti 13h/viikko. (Kurssin laajuus on 40 h/opintoviikko). Nuorella opiskelijalla ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole riittäviä valmiuksia itsenäiseen opiskeluun. Miten voimme valmistaa opiskelijaa työelämän vaatimuksiin, kun lähiopetustuntien vähentäminen aiheuttaa viikoittain opetuksettomia päiviä?

Tampereen ammattiopiston ja PIRKOn luottamusmiehet

Kaj Raiskio, OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja

Teksti julkaistiin Aamulehden mielipidesivulla 19.5.2012

OAJ:n kevätvaltuusto tulevaisuutta visioimassa

Lauantai 12.5.2012 - Kaj Raiskio

Talouden niukkuus herätti suurta huolta OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen avauspuheenvuorossa Hämeenlinnan Aulangolla 10.–11.5.2012. Valtion talouden tasapainottaminen tarkoittaa rajuja leikkauksia kautta opetussektorin. Leikkaukset syövät palkankorotukset hyvin nopeasti. Pelkona on tulevaisuus, missä yhä pienemmällä opettajajoukolla tehdään aina vain vaativampaa työtä. Olemassa olevien resurssien turvaaminen kasvaa tärkeäksi tehtäväksi ammattijärjestöllemme.

OAJ on yhteiskunnan tavoin huolissaan nuorisotyöttömyydestä. Tämän vuoksi päättäjien tulee kohdentaa voimavarat ennaltaehkäiseviin keinoihin, eikä niin kuin nyt, pelkästään paikkaaviin toimenpiteisiin. Vaikuttaminen siirtyy kaikissa asioissa voimakkaammin alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Tähän haasteeseen ovat etunenässä vastaamassa toimintansa aloittaneet alueyhdistykset ja alueasiamiehet. Luukkaisen sanoin ”OAJ on niin vahva kuin kaikki sen tekijät.”

Järjestötoiminnassa tulee muistaa, että on turha toistella ”miksi OAJ ei tee mitään?”-mantraa, jos ei ole itse valmis toimimaan järjestön puolesta. Viimeaikaisista torjuntavoitoista on hyvä nostaa esille OAJ:n toimet Helsingin kaupunkia kohtaan. Helsingin opetusvirastossa heräsi kiinnostus säästää määräaikaisten sijaisten selkänahasta. Heidät aiottiin palkata vain koulupäivien ajaksi, jolloin opettajilta jäisi saamatta kesäajan palkka. Tämä olisi rikkonut mitä suurimmassa määrin viranhaltijoiden tasa-arvoista kohtelua. OAJ oli valmis käyttämään järjestöllisiä toimenpiteitä, mutta onneksi lobbaustyö tehosi ja asia päätettiin haudata. Kiitos tästä kuuluu Helsingin poliittisille päättäjille. Jos asiaan ei olisi reagoitu, niin olisimme nähneet hyvin pian samoja keinoja käytettävän myös Pirkanmaalla.  

Valtuuston puheenjohtajuudesta luopunut Lempäälän lukion lehtori Anne Lehtinen palkittiin järjestömme korkeimmalla kultaisella ansiomerkillä, jota jaetaan todella harvoin. Tämä OAJ:n hallituksen päätös kuvastaa Anne Lehtisen ansiokasta työtä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Kiitoksissaan Anne Lehtinen tiivisti kiitoksensa toteamukseen ”OAJ on vahva vaikuttaja”. Meidän tehtävämme on pitää tämä lause vahvasti mielessä myös tulevaisuudessa. Pirkanmaa kiittää järjestötoiminnasta sivuun siirtyvää Anne Lehtistä ja toivottaa onnea tuleviin haasteisiin.

OAJ:n valtuusto aloitti tulevaisuustyön kokouksen yhteydessä. Alun perin OAJ pyrki saamaan sen valtiovallan tehtäväksi, mutta siinä ei onnistuttu. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa pitäisi katsoa pidemmälle ja nähdä mihin suuntaan kasvatusta ja koulutusta tässä maassa viedään. OAJ kerää mittavan tietopaketin tulevaisuuden haasteista, joiden avulla luotaamme toimintakenttäämme tulevina vuosikymmeninä. Tätä tietoa tullaan jakamaan yhteystyötahoillemme.  

Valtuusto valitsi samalla uuden hallituksen toimikaudelle 2012–2014. Pirkanmaa sai erinomaisen edustuksen uuteen hallitukseen. Meitä kaikkia edustamaan valittiin Anne Liimola (LTOL), Päivi Koppanen (OAO), Sirkka Saarikoski (OAO), Mirja Kopra (OAO) ja Hilkka Korjus (YSI) sekä varajäseneksi Kaj Raiskio (YSI). Tämän lisäksi Elina Kalliohaka jatkoi tehtäväänsä lastentarhanopettajien ryhmäpuheiden esittäjänä valtuustossa.

OAJ Pirkanmaa järjesti yleissivistävien opettajien perinteeseen kuuluneen hämäläisen illan. Tavoista poiketen päätimme kutsua mukaan kaikki hämäläiset valtuutetut taustaryhmään katsomatta. Tämän lisäksi paikalle saapui suuri määrä muiden alueiden vaikuttajia ja toimiston väkeä aina OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisesta lähtien. Nokialaisten herkkujen lisäksi saimme nauttia Etni-yhtyeen soul-painotteisesta musiikista.

Valtuustossa käsiteltiin tukku ponsia, joilla OAJ:n toimintaa linjattiin. Olin mukana kangasalaisen luokanopettaja Matti Helimon kanssa tekemässä pontta, missä linjattiin perusopetuksen luokanvalvojakorvauksen tulevaisuutta. Toivomme, että seuraavissa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa korvausta laajennetaan vaiheittain muille luokka-asteille, erityisopetuksen luokille samalla nostaen aineenopettajien saamaa kerrointa. Ponsi hylättiin käsittelyssä, mutta asia jäi muhimaan tulevia tavoitteita asetettaessa. Muissa ponsissa vaadittiin palkkaustavoitteiden lisäksi selvyyttä opettajien oikeusturvaan ja vakuutusten kattavuuteen.

Valtuusto päättyi tiukan työrupeaman jälkeen AKAVA:n puheenjohtaja Sture Fjäderin puheeseen. Hän korosti OAJ:n näkyvää ja ansiokasta työtä AKAVA:n suurimpana jäsenjärjestönä. OAJ:n viimeaikainen aktiivisuus ei ollut jäänyt huomaamatta keskusjärjestömme puheenjohtajaltakaan.  

Keväisin terveisin Hämeenlinnasta

Kaj Raiskio

OAJ:n valtuutettu

Toinen aste muutoksessa, riittävätkö rahat?

Tiistai 24.4.2012 - Kaj Raiskio

Kirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 30.4.2012

Nykyään suositaan yhä suurempia yksiköitä niin terveydenhuollossa kuin koulutuksessa. Tampereen kaupunkiseutu on jo pitkään toiminut Tampereen ja sen ympäryskuntien yhteistyön tiivistämiseksi. Sivistyspuolella tämä on tarkoittanut suurten yhdistymishankkeiden taustoittamista ja valmistelua. Tampereen ammattiopistoa (TAO), Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymää (PIRKO) sekä Tampereen lukiotoimea yhdistetään parasta aikaa.

Suunnitelmia esiteltiin henkilöstölle Tampere-talossa 23. huhtikuuta 2012. Juhlapuheet lupaavat loistavaa tulevaisuutta toiselle asteelle. Lisätään opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia ja joustavaa opetusta, panostetaan ryhmänohjaukseen, luvataan tehokkaampaa hallintoa, kohdennetaan resursseja kehittämiseen, annetaan riittävästi opetusta ja ohjausta. Mutta mikä on todellisuus puheiden takana?

Yhdistymisessä vetovastuu koulutuksen järjestämisestä ja suurin osa vallasta sekä päätöksenteosta siirtyy Tampereen kaupungille. Suuri kaupunki tuo turvaa ja mahdollisuuksia, mutta myös ilmeisiä uhkia. Tampereen kaupungin taloudellista tilannetta tasapainotetaan hyvin herkästi koulutuksen resursseista.

Tampereen kaupungin toisen asteen johtokunta päätti kokouksessaan 17.4.2012 leikata toisen asteen resursseja. Ammattiopistosta vähennetään lähiopetustunteja ja lukio-opetuksesta tuntikehystä. Nuorille tarjottavaa koulutusta siis vähennetään, ja opiskelijat joutuvat tulevaisuudessa opiskelemaan yhä suuremmissa ryhmissä. Samaan aikaan toiselle asteelle on annettu määräys vähentää sijaisia. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa opiskelijat joutuvat opiskelemaan itsenäisesti ilman opettajaa. On huolestuttavaa, että opiskelijat ovat pahimmillaan luokkatiloissa ilman aikuisen valvontaa ja turvaa. Kuinka päättäjät voivat taata opiskelijoiden turvallisuuden kaikissa tilanteissa?

Yhdistymisen yhteydessä on varmistettava, että opiskelijoille tarjotaan todelliset mahdollisuudet opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön, missä on riittävästi aikuisia läsnä. Tuntikehyksen tulee olla lukiossa riittävä ja ryhmäkokojen sellaiset, että lukioissa on tilaa oikealle oppimiselle. Ammatillisessa opetuksessa on taattava riittävät lähiopetustunnit ja maakunnallisesti kattava ammatillinen koulutus.    

Yhteiskunnassamme on jo tällä hetkellä yli 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tutkinto ei takaa suoraan työllistymistä, mutta edesauttaa sen saavuttamisessa. Arvon päättäjät, älkää jatkuvasti leikatko opetuksen edellytyksiä vaan panostakaa huolella toisen asteen koulutukseen. Nuorissa on yhteiskuntamme tulevaisuus.

Kaj Raiskio, puheenjohtaja

OAJ Pirkanmaa

Opetusministeriä tapaamassa

Maanantai 16.4.2012 - Kaj Raiskio

Opetusministeri Jukka Gustafsson varasti suurimman huomion Akava Pirkanmaan järjestämästä ”Laadukkaan korkea-astekoulutuksen kehittäminen Pirkanmaalla”-keskustelutilaisuudesta TAMK:n tiloissa 16.4.2012. Alustuksessaan opetusministeri kertasi tehtyjä päätöksiä. Tuntijakouudistus perusopetuksen puolella ei ollut hänen mukaansa vallankumouksellinen, mutta ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattu rahapotti oli eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellinen. Tarvetta suurempiin uudistuksiin on perusopetuksen puolella edelleen teknologian ja median muutoksen vuoksi. Ammattikorkeakoulut ovat saavuttaneet hänen mukaansa ne tavoitteet, jotka niille 1990-luvun puolivälissä oli asetettu. Nykyinen rakenneuudistus vahvistaa Gustafssonin mukaan ammattikorkeakoulujen tilannetta. Uudistus ohjaa ja kannustaa koulutusta palvelemaan yhteiskuntaa ja yrityksiä entistä paremmin. Yliopistojen suhteen opetusministeri oli toiveikas. Ministeriön ja yliopistojen kesken oli löytynyt yhteisymmärrys rakenteellisen kehittämisen ja jaossa olevien voimavarojen suhteen. Gustafssonin mukaan kaikissa uudistuksissa taataan nuorten mahdollisuus laadukkaisiin korkeakouluopintoihin.

TAMK:n rehtori Markku Lahtinen pyrki vastaamaan ministerin toivorikkaaseen kuvaan tuomalla faktat pöytään. Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta häviää hänen mukaansa seuraavien vuosien aikana 16 %. Samaan aikaan Pirkanmaa kasvaa väestömäärältään ja teollisuuden työntekijätarpeeseen tulisi vastata. Ammattikorkeakoulujen työllistämis- ja koulutuskyky tulee olemaan uhattuna. Perusrahoituksen ongelma saattaa johtaa aloituspaikkojen rajumpaan leikkaamiseen tai laadun heikentämiseen. Tampereen yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen nosti esille yliopistouudistuksen positiivisia puolia. Nyt saavutettu autonomia on antanut yliopistolle tukun mahdollisuuksia, joita yliopistomaailmassa ei edes ymmärretty ennen uudistusta. Rahoituksen vähentymisen myötä joudutaan punnitsemaan keskittymistä koulutuksen suhteen. Muutokset ovat hitaita, sillä koulutusohjelman lakkauttaminen kestää enimmillään seitsemän vuotta. Lopuksi TTY:n dekaani Mika Hannula kertoi meneillään olevista merkityksellisistä muutoksista organisaation suhteen.

Yleisössä oltiin huolissaan AMK:n tulevaisuudesta. Oppilaskohtainen aika vähentyy jatkuvasti, mikä tarkoittaa suoraan opetuksen laadun heikentymistä. Oppilaan ohjaukseen ei ole riittäviä resursseja, mikä kostautuu opintojen pitkittyessä. Opetuksesta ei haluttu säästää, vaan katseet käskettiin suunnata hallinnon puolelle. Kalle Ohma nosti esille Valkeakosken campus ajattelun, mikä uhkaa romuttua, jos HAMK joutuu leikkaamaan opetusta Valkeakoskelta. Näin tulee käymään usealle hyvälle kuviolle, mitä on kehitetty viimeisten vuosien aikana. Opetusministeri ei nähnyt Valkeakoskea leikattavien toimipisteiden joukossa.

Päivi Koppanen nosti esille huolen aikuiskoulutuksen ongelmallisuudesta. Opetusministeri kertoi ministeriön tehtävänjaon selkeytymisestä. Nyt aikuiskoulutukselle oli tehty oma osastonsa ministeriön sisälle. Gustafsson kertoi myös hallituksen suunnitelmista 2014/2015 uudistaa pääsykoejärjestelmää korkeakoulujen suhteen siten, että ensikertaa hakevat pääsisivät helpommin sisälle opintoihin. Tämän lisäksi hän korosti yhteiskunnan huolta alle 30-vuotiaista, jotka eivät ole saanet perusopetuksen jälkeen mitään tutkintoa. Heihin on kohdennettu huomattava rahallinen panostus tulevien vuosien aikana.

Lopuksi opetusministeri tiivisti ajatuksensa korkeakoulujen tulevaisuudesta optimistisena, että ”nuoret ovat meitä fiksumpia.”