Lukiokoulutus kurjuuden partaalla Tampereella

Tampereen kaupunki ”räjäytti potin” lukion opettajien kesäkeskeytyksen alkaessa.

Työnantaja hakee yhteensä 1,1 miljoonan euron säästöä lukioiden tämän vuoden budjetista. Lukioiden toimintaedellytykset heikkenevät merkittävästi. Lukion kursseja on vuodesta 2009 vähennetty vuosittain, ja nyt kursseja pitää vähentää kerralla 202. Samaan aikaan kun yksityiset lukiot kasvattavat kurssitarjontaansa, kaupunki toimii päinvastoin. Tämä ei voi olla vaikuttamatta opetuksen laatuun. Kaupungin lukioiden opiskelijat opiskelevat syksystä lähtien suuremmissa ryhmissä. Osa kursseista jää järjestämättä, mistä seuraa pahimmillaan osalle opiskelijoista valmistumisen siirtyminen myöhemmäksi, kun tutkintoa ei saa kokoon vähennettyjen kurssien vuoksi.

202 lukiokurssin leikkaus tarkoittaa 10 opettajan vakanssin verran vähemmän tunteja. Lisäksi leikkaukset vaikuttavat suoraan opettajien palkkoihin. Lukioissa on ollut käytössä koeviikkojärjestelmä, joka työnantajan mukaan on aiheuttanut palkkavääristymän. ”Vääristymä” aiotaan korjata leikkaamalla jokaisen opettajan palkkaa. Esimerkiksi jos opettajan palkanmaksun perusteena on 22 kurssia, hän saa ensi lukuvuonna palkan 20,9 kurssin mukaan. Tämä tarkoittaa lähes 5 % ansionlaskua samasta työstä, mitä hän nyt tekee. Näin ei toimita muissa Pirkanmaan kunnissa.

Tampereen lukioiden opettajat ovat aiheellisesti vihastuneet ja loukkaantuneet työnantajan toimista. Miksi koeviikkojärjestelmää ei ole muutettu tai purettu, jos siinä on huomattu epäkohtia?  Opettaja työskentelee kuitenkin läpi koeviikon, vaikka hän ei pidä koeviikon aikana lukujärjestykseensä merkittyjä tunteja, koska opiskelijat ovat muiden aineiden kokeissa. Opettajat pitävät kokeisiin valmistautumis- eli pohjatunnit ja valvovat lisäksi kokeita. Erityisryhmille, esimerkiksi lukivaikeuksista kärsiville, on pidetty omia koetilaisuuksia.

Koeviikkojen aikana opettajat ovat voineet tavata oppilaita ja antaa heille henkilökohtaista ohjausta. Jos koeviikolta ei enää makseta palkkaa, ei opettajan tarvitse olla oppilaiden käytettävissä. Kun sijaistenkin ottamista rajoitetaan, on syrjäytymisuhka todellinen. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

Jos yksikin nuori putoaa lukiokoulutuksen ulkopuolelle säästötoimien takia, leikkaukset on nopeasti syöty. Ne näyttävät hyvältä Excel-taulukossa, mutta miltä ne näyttävät yksittäisen opiskelijan ja opettajan arjessa?

Kaupunginhallituksella olisi ollut maanantaina 4.6. mahdollisuus näyttää valoa tunnelin päähän satsaamalla nuorten tulevaisuuteen.

Asian käsittely on jatkunut läpi kesäkuun ensimmäisen viikon. OAJ Pirkanmaa välitti virallisen kannanoton kaupunginhallitukselle päättäjäisviikonloppuna. Puheenjohtajana kerroin tilanteesta Aamulehden haastattelussa ti 5.6., sekä vein asian OAJ:n hallituksen kokoukseen ke 6.6. Samalla sovimme Helsingissä käytännön järjestelyistä asian suhteen. OAJ:n nettisivuilta löytyy järjestömme tiedote asiasta. Päätimme järjestää asiasta keskustelutilaisuuden toimistolla ma 11.6. klo 15-17.

Kaj Raiskio, puheenjohtaja

OAJ Pirkanmaa